EMAKKOSIKALA

Emakkosikalan rakenteissa ja olosuhteissa on aina otettava huomioon se, että eri ikäiset porsaat/siat vaativat erilaiset olosuhteet eri tuotantovaiheessa. Emakkosikalassa on erikseen astutus- ja siemennysosasto, joutilasosastot, ryhmäkarsinat, porsitusosasto sekä välikasvatusosasto.


ASTUTUS- JA SIEMENNYSOSASTO
Ihannetilanteessa osastolla olevilla emakoilla tulisi olla haju- ja näköyhteys karjuun koska karjun läsnäolo vaikuttaa emakon kiimaan voimistavasti. Se helpottaa myös kiimantarkkailua koska karjun käyttäytyminen muuttuu emakon ollessa kiimassa. Emakot voidaan sijoittaa joko ryhmäkarsinoihin tai yksittäishäkkeihin. Ryhmäkarsinoissa emakot kuitenkin usein nahistelevat mutta näyttävät näin kiimansa selkeämmin ja nahistelukin loppuu yleensä muutamassa päivässä kun arvojärjestys selviää. Jos tällaista osastoa ei ole mahdollista rakentaa, pitäisi kiimassa olevan emakon saada vierailla karjun luona useita kertoja päivässä. Emakoita pyritään pitämään astutusosastolla 4-5 viikkoa, joten tilaa on oltava riittävästi. On otettava huomioon myös kiimansa uusivat emakot, joille tulisi varata ns. reservikarsinoita koska vain tiineet emakot siirretään joutilasosastolle. Siemennystä varten varattujen yksittäishäkkien tulisi olla leveydeltään n. 60-70 cm, kuitenkin niin, että emakko pääsee myös makuulle. Ongelmana voivat olla ensikot, jotka pääsevät pyörähtämään ympäri suurempikokoisille, vanhemmille emakoille tarkoitetuissa häkeissä. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää häkkien kaventajia, joilla pyörähtäminen voidaan estää.
Karjun karsinan tulisi kuten em. olla näkö- ja hajuyhteydessä emakoihin. Karsinan tulisi olla vähintään 6 m2, mutta jos samassa karsinassa on useampia karjuja, on huolehdittava riittävän suuresta tilasta, jotta jokaisella karjulla olisi mahdollisuus omaan rauhaan ja suuremmilta yhteenotoilta vältytään. Karjun karsinassa saa olla enimmillään 1/4 ritilää ja muu osa lattiasta on oltava kiinteää koska ritilällä astuttaminen vaurioittaa sekä emakon, että karjun sorkkia. Nykysikaloissa karjun tärkein tehtävä on haista ja olla läsnä. Vaikka karjulla nykyään astutetaankin, suuremmissa yksiköissä se ei ehdi astumaan kaikkia emakoita vaan joudutaan turvautumaan siemennykseen. Karjun läsnäolo tai pelkkä haju on kuitenkin silloinkin hyödyllistä, koska se voimistaa emakon "seisontaa" ja helpottaa tiinehtymistä.

JOUTILASOSASTOT

Joutilasosastolla ovat ns. toimettomat emakot, jotka eivät ole kiimassa tai porsi. Joutilasosaston emakolle tilavaatimuksena on 2,5m2/emakko ja suosituksena enintään kymmenen emakkoa karsinassa.

JOUTILASOSASTON RYHMÄKARSINAT
Joutilasosastolla emakot voidaan pitää ryhmäkarsinoissa. Ryhmäkarsinassa on oltava tarpeeksi tilaa liikkua, jotta yhteenotoilta vältytään. Esim. kahdeksan emakon ryhmäkarsinassa tulisi emakkoa kohden olla 2,25 m2 tilaa. Makuualueen tulee olla kiinteäpohjainen ja makuualuetta hieman pienempi sontimisalue saa olla ritiläpohjainen.
Ruokailu tapahtuu yleensä samanaikaisesti pitkässä, karsinan levyisessä ruokintakaukalossa. Koska sikojen keskinäiset nahistelut kuitenkin liittyvät usein ruokailuun, voidaan ruokailua ryhmäkarsinassa mielellään rauhoittaa väliaidoin tai ns. hidasruokkijalla, jolloin emakko joutuu käyttämään ruoka-annoksensa syömiseen enemmän aikaa ja jättää kanssaruokailijat rauhaan. Harvinaisempi joutilaskarsinatyyppi on parikarsina, jossa kaksi joutilasta emakkoa ovat samassa seitsemän neliömetrin kokoisessa karsinassa.

PORSITUSOSASTO

Porsituskarsinan pinta-alaksi suositellaan n.4-5m2. Pinta-ala kuitenkin riippuu siitä, kuinka suureksi porsaat aiotaan karsinassa kasvattaa. Ritilämateriaalina käytetään joko betoni-muovi-ritilöitä tai valurauta-muovi-ritilöitä niin, että rauta tai betoni on emakon alla ja lämpimämpi muovi porsaiden. Lattian tulee olla tasainen. Osaritiläkarsina on suositeltava karsinamuoto porsituskarsinaksi koska sinne on mahdollista saada porsaille virikkeitä ja kuivikkeita mutta jos käytetään kokoritilää, porsaille on oltava erikseen lämpölevyillä varustettu makuualue. Porsituskarsinassa on usein myös ns. porsitushäkki. Häkki voi olla suljettu tai avattava. Avattavan häkin etu on, että emakko saa liikkua myös imetysaikana. Häkki täytyy olla kiinnitettynä lattiaan, jotta emakko saa sen seinistä tukea käydessään makuulle eikä ei tulisi olla alimpana kerroksena poikkiputkia vaan rivi pystyputkia, jotta porsaat eivät ruhjoutuisi imetyksessä. Emakkoa saa pitää kääntymisen estävässä häkissä enintään kahdeksan viikkoa porsimisen jälkeen. Porsimiskarsinoissa täytyy olla porsaita varten lämpölamppu tai lattialämmitys. Usein käytetään myös ns. porsaskatoksia. Oikeaa lämpötilaa voi seurata porsaiden avulla. Sopivassa lämpötilassa pahnue nukkuu suhteellisen lähellä toisiaan, osa useasti kyljellään. Liian kylmässä ne hakeutuvat toistensa lähelle tai voivat olla levottomia etsiessään lämpimämpää makuualustaa. Lannanpoisto suoritetaan yleensä joko lantakouruilla tai -viemäreillä.

VÄLIKASVATUSOSASTO

Välikasvatusosaston suunnitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, koska ylimääräinen stressi kuten kylmyys ja ruokinnan muutos aiheuttavat porsaille erilaisia ongelmia. Hännänpurentaa ja ripulia esiintyy herkästi ja se hidastaa porsaiden kehittymistä ja kasvua ja näin ollen myös tuotokseen. Jos käytetään ns. ryhmäporsitusta, eli porsaat ovat suurempina ryhminä, karsinoiden ja sen osastojen koko riippuu porsaiden määrästä. Yleensä karsinoissa on yhden pahnueen porsaat eli n. 10 eläintä. Pinta-alavaatimus on kuitenkin 0,4 m2/porsas. Jos porsaita on vähän, ei osastointi ole välttämätöntä. Välikasvatusosaston karsinoista täytyy myös löytyä lämmitys esim. lattialämmityksen muodossa, makuualue, sontimisalue sekä erillinen ruokailualue. Jos ruokailu toteutetaan kaukalona, porsaille olisi varattava 15-20 cm kaukaloa/porsas. Pohjaratkaisuna on yleisimmin osaritilä, lannanpoistona joko imulannanpoisto tai raapat ritilän alla.

KAKSI-ILMASTOKARSINA
Kaksi-ilmastokarsina on Suomessakin yleistyvä välikasvatusmalli. Siinä porsailla on erikseen katettu ja kuivitettu, lattialämmityksellä varustettu makuualue, joka sijaitsee seinän vieressä ja erillinen avoin sontimis- ja ruokinta-alue. Kaksi-ilmastokarsinaa käytettäessä osaston lämpötila voi olla normaalia alhaisempi koska katoksellinen makuualue takaa riittävän lämmön. Makuualueen katosta voidaan nostaa sitä mukaan kun porsaat kasvavat. Samalla hoituu myös suurempi ilmanvaihdon tarve (porsaiden kasvaessa). Makuualueen ja sontimisalueen väliin rakennetaan kynnys, joka pitää kuivikkeet pois ritilältä.



lämpö.JPG