JALOSTUS

Sianjalostuksen tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaasti vähärasvaista ja hyvä laatuista lihaa kuluttajille.
Suomessa käytössä olevat sikarodut ovat:
  • maatianen (M)
  • yorkshire (Y)
  • duroc
  • Hampshire - rotu (H)
Pääasiallisia tuotantorotuja Suomessa ovat maatiainen ja yorkshire, kun taas hampshire - ja duroc - rotuja käytetään enimmäkseen teurasporsaiden isinä. Suurin osa kasvatetuista lihasioista on risteytyksiä.
Emakoissa rotujen jakauma on seuraavanlainen: 30 % maatiaista, 30 % yorkshireä ja loput eri rotujen risteytyksiä.

Jalostustehokkuus on riippuvainen eläinten määrästä, mitä enemmän käytössä olevia eläimiä on, sitä pienempi todennäköisyys on sukusiitoksella. Suuret jälkeläismäärät myös edistävät myös heikosti periytyvien ominaisuuksien jalostamisen. Jalostustavoitteet jaetaan kahteen luokkaan ominaisuuksien perusteella:

*Tuotanto-ominaisuudet
- kasvunopeus
- rehuhyötysuhde
- teuraslaatu
- lihan laatu ja rakenne

*Hedelmällisyysominaisuudet
- pahnuekoko
- porsimisikä
- porsimisväli
Sikojen terveys on myös tärkeää huomioida, jotta vältettäisiin sairaiden tai heikkojen yksilöiden käyttöä jalostuksessa.


Jalostuksessa eläimiä arviodaan laskemalla neljä eri jalostusarvoennustetta, joiden tuloksista voidaan päätellä eläimen jalostusarvo.
Käytettävät menetelmät ovat :

• Tilatesti, eli T-indeksi. Saadaan laskemalla eläimen testausikä, elopaino ja ultraäänellä mitattu silavan paksuus. Kasvupisteet saadaan eläimen iästä ja elopainosta, silavapisteet silavan paksuudesta ja elopainosta. T-indeksiksi kutsutaan kasvupisteiden ja silavapisteiden summaa. Silava- ja kasvupisteiden summan keskiarvona pidetään 53 pistettä ja T-indeksin 106 pistettä, karsintaraja on 100 pistettä. Eläimelle tehdään indeksin lisäksi myös rakennearvostelu, sekä eläin saa testauksen yhteydessä tunnistenumeron. Tilatestauksella arvostellaan siitos karjuksi tai -emakoksi suunniteltu eläin, ennen lopullista valintaa.

• Kantakoe, eli K-indeksi. Laskentaan käytetään eläinmalli-BLUB-menetelmää. Indeksejä laskettaessa käytetään kaikkien fenotestiryhmien ja kantakoeryhmien tuloksia. Näiden tulosten lisäksi käytetään hyväksi myös tietoja eläinten välisistä sukulaisuus suhteista. K-indeksit lasketaan aina uudelleen, kun uusia koeryhmiä valmistuu koeasemilta. Kantakoetulos ilmoitetaan yleensä K-indeksinä, joka koostuu tuotanto-ominaisuuksien-, teuraslaadun- ja lihanlaadun indekseistä. K-indeksissä eri osa-alueiden osuudet jakautuvat seuraavasti: Tuotanto-ominaisuudet 35 %, lihan laatu 20 % ja teuraslaatu 45%. Viime vuonna (2008) valmistuneiden kantakoeryhmien vanhempien K-indeksien keskiarvo oli 106.

• Hedelmällisyysindeksi, eli H-indeksi. Lasketaan käyttämällä eläinmalli-BLUB-menetelmää. Laskemalla karjun H-indeksi voidaan ennustaa sen tyttärien naarashedelmällisyyttä, joka on tärkeä ottaa huomioon siitoseläinten isää valittaessa. Laskennassa hyödynnetään sikatarkkailussa saatuja tieotoja. Indeksiin sisältyviä ominaisuuksia ovat:
1 pahnueen koko (22 %),
1 pahnueen kuolleena syntyneet (8 %),
1 pahnueen kuolleisuus syntymästä vieroitukseen (10 %),
pahnuekoko muissa syntymissä (22 %),
muissa pahnueissa kuolleina syntyneet (8 %),
muissa pahnueissa kuolleisuus syntymästä vieroitukseen (10 %),
porsimisikä ensimmäisessä porsimisessa (10 %),
ensimmäinen porsimaväli (5 %) ja
toinen porsimaväli (5 %).

Kaikkien sikatarkkailuun kuuluvien Y- ja M-rotuisten emakoiden, karjujen ja keinosiemennyskarjujen H-indeksit julkaistaan ja indeksit lasketaan uudelleen 4 krt / kk. H-indeksin keskiarvo on 106 pistettä.

SIKATARKKAILU

Tarkkailussa on käytössä kaksi eri muotoa:
*Tuotos- ja terveystarkkailu
*tuotos-, terveys-, ja taloustarkkailu

Terveys- ja tuotostarkkailua varten pitää kaikilla tarkkailtavilla emakoilla ja karjuilla olla tunnistenumero. Tuotostarkkailussa tilan täytyy kirjata ylös kaikki astutukset, siemennykset, porsimiset, vieroitukset ja mahdolliset luomiset, sekä eläinten poistot ja ostot. Terveystarkkailussa kerätään tiedot eläinten sairauksien enneltaehkäisevistä toimista ja sairauksien hoidosta. Taloustarkkailuun tarvitaan tiedot tilan sikalakoneiden ja – rakennusten arvosta, ostettujen ja myytyjen eläinten määristä, rehujen käytöstä ja hinnoista, sekä eläinten määristä kalenterivuoden alussa ja lopussa. Myös sikalassa vietetyt työtunnit kirjataan ylös. Porsastuotannosta saaduista tiedoista lasketaan karjuille syntyessä viallisten porsaiden määrät prosentteina, pahnuekoko- ja uusimattomuustiedot. Keinosiemennysosuuskunnat valitsevat saatujen tietojen perusteella käyttölistoilleen karjuja.

Sian tuotantoketju

Sianjalostajalta tilataan keinosiemennys emakolle, jonka tiineys kestää 3 kk 3 vk ja 3 päivää. Emakko porsii ensimmäisen kerran n. 10 kk ikäisenä, jolloin se painaa n. 200 kg. Porsaat vieroitetaan neljän viikon ikäisinä, jonka jälkeen emakko pyritään saamaan heti uudelleen tiineeksi. Porsaiden ollessa parin kuukauden ikäisiä (paino n. 20 kg) erotellaan niistä lihasioiksi ja siitoseläimiksi kasvatettavat porsaat. Lihasioksi päätyvät kasvatetaan, joko samalla tilalla millä ne ovat syntyneet tai ne menevät eläinvälitykseen. Lihasikojen suositeltu kasvatusaika on 17 viikkoa ja niiden keskimääräinen teuraspaino on n. 100 kg. Sikojen teuraspainoon vaikuttaa sian kasvunopeus, joka on aluksi n 550 grammaa / vuorokausi, myöhemmin 800-1200 grammaa vuorokaudessa. Yhteen tuottamaansa liha kiloon on sika tarvinnut kolme kiloa rehua.



BLUP-eläinmalli-menetelmä

BLUP-menetelmä lasketaan tilastollisesti ja siinä otetaan huomioon ympäristötekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet eläimen tulokseen. BLUP- indeksi (BLUP= Best Linear Unbiased Prediction) on eläimen perinnöllisen arvon ennuste, jonka avulla voidaan laskea millaiset perintötekijät eläimellä on ja minkä arvoinen eläin on jalostuseläimenä. Eläimen sukulaisten tulokset vaikuttavat eläimen omien tuloksien ohella indeksiin. Menetelmä on otettu Suomessa käyttöön vuonna 1990 ja se on todettu hyväksi tuotantokotieläinjalostuksessa.

Karjujen fenotestaus

Fenotestausta voidaan kutsua sikojen jalostusarvomenetelmäksi, samoin kuin kantakoettakin. Suomessa kaikki feno- ja kantakoetestisiat kasvatetaan keskuskoeasemalla, joka sijaitsee Lägelmäellä. Sikalat, jotka lähettävät koeryhmiä asemalle kuuluvat valtakunnalliseen sikojen porsastuotannontarkkailuun ja terveysvalvontaohjelmaan. Keinosiemennyskarjuja, jotka polveutuvat jälkeläisarvostelluista vanhemmista arvostellaan fenotestissä. Testattavien karjujen vanhempien täytyy olla kantakirjan V-luokassa. Testiin valitaan kolme tasakokoista porsasta, joiden paino tulisi olla yli 25 kg koetta aloitettaessa. Muutaman päivän totuttelu päivän jälkeen alkaa koejakso. Eläimet punnitaan määrätyin väliajoin ja niiden rehun kulutusta seurataan. Karjuille tehdään tilatesti 10.viikolla, jonka perusteella keinosiemennysosuuskunnat valitsevat parhaat karjut. Koe kestää 13 viikkoa, jonka jälkeen eläimet teurastetaan (lukuunottamatta karanteeniin valittuja) ja niiden ruhon vasenpuoli lähetetään tutkimusleikkuuseen Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen. Koejakson aikana mitatut tiedot ja koeleikkuun tuloksien avulla voidaan laskea jalostusarvot eläimille BLUP-menetelmällä.

Kantakirjaus

Sikojen kantakirjauksen pitämistä kontrolloi tarkasti EU:n asettamat säädökset. Suomessa virallista kantakirjausta pitää Faba Jalostus. Kantakirjaa kaikista Suomen sikaroduista pitää SKJO. Y- ja M-rotujen kantakirjassa on neljä luokkaa emakoille ja karjuille, kantakirjatunnus kertoo eläimen perinnöllisen tasoluokan. Luokat ja vaatimukset lyhyesti M- ja Y-rodulle:
• Kantakirjaluokka (K-luokka)
Tilatestauksessa jo hyväksytty eläin
- karjulla V-luokan vanhemmat
- emakolla keskimääräinen pahnuekoko väh. 9,0 (3 viikon iässä),
H-indeksi väh. 91
• Palkintoluokka (P-luokka)
Eläimen täytyy olla jo K-luokassa
- karjulla väh. 10 pahnuetta, jotka on rekisteröity ja syntyneiden porsaiden määrä pahnueessa väh. 10
- emakolla kolmen viikon ikäisten porsaiden yhteenlaskettu määrä vähintään ensimmäisen pahnueen jälkeen 11 kpl, toisen 21 kpl, jne, ja viidennen 51 kpl
• Valioluokka (V-luokka)
Eläimen täytyy olla jo P-luokassa ja halotaanivapaa
- karjulla K-indeksi vähintään 107 ja väh. kolme kantakoeryhmää
- emakolla K-indeksi vähintään 104
• Hedelmällisyysluokka (H-luokka)
Eläimen täytyy olla jo P-luokassa
- karjulla H-indeksi väh. 113, sekä heldelmällisyyden suhteen arvostetuja tyttäriä väh. 20
- emakolla kolmen viikon ikäisten porsaiden yhteenlaskettu määrä vähintään kolmannen pahnueen jälkeen 37 kpl, neljännen 47 kpl, jne.
H -indeksi vähintään 103.




välys.JPG